22. joulukuuta 2011

.kaksi yötä.







Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo,
armas joulu jo kutsuu meitä, taasen muistojen suurten luo..


En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan; mä
pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan!


Kun maas on hanki ja järvet jäässä ja silmä
sammunut auringon, kun pääsky pitkän on matkan
päässä ja metsä autio, lauluton, käy lämmin henkäys
talvisäässä, kun joulu on, kun joulu on.


***


Tänään palautin viimeisen roikkuvan tehtävän,
nyt heitän kirjaimellisesti kaikki arkihuoneni,
hiljennyn, rauhoitun ja annan joulun tulla..
Meillä on ollut tupa täynnä vilskettä ja vieraita,
ehdin kaiken tohinan keskellä ripustaa muutamat
joulukoristeet ja viimeiset kupitkin löysivät paikkansa,
tänään majoitamme vielä joulunmatkalaisia,
huomenna käymme lyhyelle matkalle itsekin,
illalla edessä siintää toivottavasti tunturimaisema,
luminen metsä, tähtitaivas ja
lämmin hirsimökki täynnä rakkaita ihmisiä.
Pian siis joulunviettohon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti