.perinteet rikki.

ko mie olin pieni,
emmä met poiminu sieniä,
"net ovat porojen ruokhaa",
son melko lappilainen ajatus.

opin sienestämään eräänä
ihana työkesänä nuuksion metsissä,
kiitos työkavereiden opastuksen,
ekana kesänä keskityin kanttarelleihin,
seuraavana suppiksiin,
sitten oli mustatorvien vuoro,
tämän syksyn uutuus oli karvarousku.

sittemmin myös vanhempani ovat
poikenneet sieneen syksyisin.
pistettiin perinteet rikki.
viime syksynä myös mieheke innostui.
taijamma ottaa uuen perinteen
uusi sieni haltuun joka syksy,
ja syytä onkin..
ovat nuo suppikset aika
harvinaista herkkua napapiirillä.

paljon olen mukanani kantanut
pohjoisesta etelään,
mutta sienien saalistuksen ilon,
vien mukanani pohjoiseen.