.oho.

pienellä sanalla voi olla aika eri merkitykset,
yllättävänkin lyhyessä ajassa..

ote tältä päivältä, riennän puolijuoksua töistä kampaajalle,
keskustelen tulevasta tukasta saksien heiluttajan kanssa,
sen jälkeen joudun ottamaan rillit pois ja luen sokeana lehtiä pari tuntia..

"noniin, miltäs näyttäis?" sitte hapuilen lasit takasin päähän
"OHO!" iloisesti, aidosti yllättyneesti, hiuksia hypistellen
"ohho, oho, onpa aika kiva, väri on tosi hyvä, tykkään,
ja tää otsis on kyllä raikastus, jännää."

Tukasta tuli piirun lyhyempi ja piirun tasapolkkaisempi kuin olin
ajatellut, mutta iloitsin, koska olin luovuttanut pääni toisen käsiin
ja sanonut, että haluan lähteä täältä uudella tukalla ja pitkästä aikaa
otsis vois olla hyvä vaihtoehto, niin ja ei punaista eikä kynittyä päätä,
ja peilistä näky ihan uus tukka, kiva hyvä tukka, jee!
sitte maksan lattialle jääneistä kutreista ja tummista sävyteaineista,
edelleen hyvillään, hieman myhäillen ja poistun ulkoilmaan..

kotimatkalla on pakko poiketa kenkäkauppaan,
ei en katsonut yksiäkään kenkiä,
mutta peileistä oli vilkuiltava uutta päätä,
vähän sormilla siirrettyä suortuvia..
ja eikun kotia kohti,
ja nyt täytyy sanoa, että pokkani on maailman huonoin,
oikiasti huonoin ikinä, joten on suoranainen ihme,
että kotona pystyn huikkaamaan hein, kuten joka päivä,
puuhastelemaan hetken niitä näitä ja kysellen miten päivä meni,
odottaen, että mieheke saa käännettyä näytöstää ja sitten

"oho!" järkyttyen, pienoisessa paniikissa, sitten
seurasi silmien räpyttelyä, joka enemmän näytti siltä,
että haluaa vaan sulkea silmät ja avattuaan toivoo näkevänsä jotain muuta
"mitä sun tukalle on tapahtunut?!" edelleen järkyttyneellä äänellä
seuraa lisää silmien räpyttelyä "edellinen oli parempi!"

tänks.
lähempä tästä vetämään muovipussin päähän
ja odottamaan tukan kasvuuta.
että semmonen oho.

oikiasti tukka on hyvä,
olen ehkä löytänyt uuden luottokampaajan,
ja tällä mennään!