.puuhastelua mökkipihassa.

aiemmin kerroin, että mökki on toimittanut tänä kesänä työleirin virkaa..
olemme muun muassa tehneet kierrätystiilistä "päämökin" eteen uuden kiveyksen,
vanhan puurimotuksen tilalle, kiveys on tähän mennessä tehty vain kahdesti.
sitten meillä lähti ihan lapasesta mustan puuöljyn kanssa, mikä ihana tuote!

ensin ajattelimme vain freessata vähän ulkona olevaa grillikeittiön
terassiosia, tämä oli kuitenkin suloinsn lumipalloefekti alku, joka
johti ensin siihen, että koska öljy loppui kesken ja mökkivieraat toivat
sitä lisää tullessaan, laudotuksen jälkeen sillä käsiteltiin vielä ainakin yksi penkki ja kokonainen huussi.
No uutta mustaa ja uljasta terassilaudotusta vasten valkoisista tiilistä ladottu "grilli" tuhka ja nokitahroineen näytti, noh, kulahtaneelta. rautakaupan myyjä ei meinannut myydä meille ensin mitään avuksi , mutta keksi lopulta sävyttää sokkelimaalin, sarjassamme älä kokeile kotona, kestävyydestä ei ole meilläkään vielä mitään takeita, mutta tulihan siitä(kin) hieno.
Nyt kun saisi koko ulkokeittiön samaan kuvaan vielä..

maalauspuuhien lisäksi olemme järjestäneet molemmat varastot käyttökelpoiseen
kuntoon, tämä on vaatinut mm. useamman visiitin roskien lajittelupisteelle,
sillä ihmeellisesti mökin varastoon on säilöttyä kaikkea.. aivan kaikkea,
esim. tuiki tarpeellisia rikkinäisiä eripari toppakenkiä vuodelta 68, rikkinäisiä sankoja, muovikatteen palasia (5x55 cm, ei hirmu käytännöllistä), ruosteinen tiskipöytä jne. näin muutamia "arvotavaroita" mainitakseni.

jätelavan lisäksi olen kasvattanut "kompostikasaa" noin tuhannella kottikärrykuormallisella.. jostain syystä näistä puuhista ei ole kuvia.
mökin pihalta on puuttunut puutarhatontun kosketus ehkä viimeiset 10 vuotta,
joten puskat ovat täynnä kuivia oksia, metsäläikät ovat täynnä oksakasoja,
rikkaruohot ovat valloittaneet sen ainoankin keinotekoisen kukkapenkin,
ruoho taas ei kasva eikä tämän hortonomin toiveesta huolimatta edes sammaloidu, vaan vain kituu, sitkeä heinä/kaisla (tiedän se pitäisi kyllä tuntea!) on vallannut herukkapensaiden välit, niin että ennen tätä kesää ruohonleikkurilla ei ole sinne enää alkukesän jälkeen päässyt ja loppukesästä kun marjat ovat kypsyneet pensaiden luokse ei ole päässyt enää tarzankaan. Viikkatteen puuttuessa olen taistellut heinikkoa vastaan niinkin järein keinoin kuin keittiösaksilla.. kyllä..

pihapiiriä on siistitty ja siistitty, mökki on mökki, mutta miusta pihan ei tarvitse näyttää siltä kuin asuttais pellossa, noin niinkö kuvainnollisesti. vielä olis jäljellä päämökin terassin maalausta, viimeisten puukasojen korjausta, mökkitien pajukon poistamista vesurilla jne. jne. ensi viikonloppua odotellessa!
mutta onneksi samalla pääsee nauttimaan ulkoiluista,
metsän sadosta, järven annista, saunasta
ja yhä synkemmistä syysöistä!