31. heinäkuuta 2012
"istuin hämärässä,
alkoi hetki,
joka tuntui kuin ei se loppuisi ollenkaan,
hetkeksi hiljaisuus saapui luokseni
ja huusi älä pelkää maailmaa,
istuimme hetken yhdessä ja
avaruus katsoi meitä.."
***
heräsin viime yönnä yht´äkkiä
ja olohuoneessa samoillessa
havahduin huomaamaan, että
ulkona oli hämärää, lähes pimeää,
menneitä ovat valoisat kesäyöt.
saako jo iloita syyssäistä,
kynttilöistä, pimeistä illoista,
mustasta asvaltista..
***
"istun hämärässä,
odotan vieläkin hetkeä joka ei lopu koskaan,
saapuisi hiljaisuus,
kertoisi minulle kuinka kaikki lopulta katoaa,
näen valot taivaalla ja juoksen selässä kylmiä väreitä,
ja ulkona kesäyö.."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti