.eroon muovimatoista.

Uuden kotimme keittiö on hiljattain rempattu,  harmillisesti vain ei yhtään meidän tyyliseksi, ovet ovat kuitenkin täyspuiset, ehjät ja niin uudet, että keittiöremontinteko juuri nyt tuntuisi haaskaukselta.. niinpä olemme siirtäneet ovien vaihdon hamaan tulevaisuuteen, sen sijaan päätimme heti tarttua toimeen karmean muovimaton suhteen!

En ole muovimattojen ystävä ja kun tämä kyseinen yksilö oli vielä niin huonosti kiinnitetty, että se imuroidessa aina lähti koko lattian alalta ilmaan, niin päätös lattianvaihdosta oli helppo. Mietin miten saisin tilaan hieman jämäkkyyttä, raikkautta ja moderniutta. Ideana lattiassa oli, että jossain vaiheessa kun ovet menevät vaihtoon ne sointuvat myös uuteen lattiaan ja toisinpäin. Lattiarempassa laattalattiaa imitoivan ruskean muovimaton alta löytyi hemaiseva alkuperäinen vihreä muovimatto.. Samaa todella kaunista vihreää muovimattoa löytyi tuulikaapista kahden neliön verran.

Koska tuulikaappi sijaitsee keittiön välittömästä läheisyydessä ja tiloja yhdistää kaunis koivuparketti, päätimme vaihtaa molempien muovimattojen tilalle saman uuden lattia. Raijasin kotiin aika monta erilaista lattiavaihtoehtoa ja tutkin minkälaisiksi ne kodin valo-olosuhteissa muuttuvat (suosittelen!). Osa muuttui sinisiksi, osa kirjavaksi, osa taittoi keltaiseen ja toiset tekivät keittiöstä punertavan. Ei, ei, ei. Sitten päätin rohkiasti taittaa keittiön sävyjä raikkaammiksi valitsemalla mustan kivilattiaa imitoivan laminaatin. Laminaatti sopii keittiöön mahtavasti, koska se on kestävä, pestävä ja lämpimämpi kuin oikea (sikakallis) kivilattia. Uuden laminaatin päälle pistettiin vielä valkoiset puiset jalkalistat, niin johan muuttui ilme.

Ei meistä uuden lattiankaan myötä tullut keittiökaappien faneja, mutta tällä muutoksella varmaan päästään hieman pitemmälle olemassa olevien ovien kanssa. Hassua keittiössä on, että lähes kaikki kodissamme vierailleet ovat pitäneet keittiönkaapeista valtavasti.. otan ostotarjouksia ovista vastaan ihan koska vaan!

Keittiö kaipailee vielä penkkiä pöydän kaveriksi, saataisiin sen ääreen näin 6 hengeä yhtäaikaa. Tuolit on vanhat, tammipöytä (160x90) löytyi pitkällisten pähkäilyjen ja etsinnän jälkeen jyskistä. Suomessa ruokapöytiä saa valmiina joko minikokosina 120/140 tai isoina 180/200 senttisinä, kyseinen pöytä oli ainoa 160 senttinen, jonka löysin ilman teettämistä. Jostain syystä koin 160 senttisen täydelliseksi kooksi, sen ääreen mahtuu hyvin ihmisiä, mutta se ei vie liikaa tilaa erillisestä keittiöstämme. Vanha kaksimetrinen ruokapöytä odottaa vieläkin avarampia keittiöitä.. tai ehkä valkoisempia kaapinovia! Ruokapöydän teettämistäkin harkitsin useasti ja jopa itse pöydän nikkaroimista, mutta löytämämme tammipöytä tuntui niin tukevalta ja hinta ei huimannut, joten päädyin sen hankintaan. Pöytä on käsitelty yhden kerran läpikuultavalla valkoisella puuvahalla. 

Ehkä parin vuoden päästä mittani outojen koivuovien kanssa tulee täyteen ja saan tehdä myös lopusta keittiöstä meän näkösen.. ehkä..