.perillä.

maanantaiaamuna Rovaniemi toivotti minut tervetulleeksi,
pirteällä kirpeällä kahdenksantoista asteen pakkasella,
sittemmin on satanut lisää lunta, lauhtunut ja satanut taas.
maitojuna oli myöhässä, joten ehdin katsella ja ihmetellä,
uutta, vanhaa tuttua maisemaa ajan kanssa. lumen jälkeen,
ihastelin valoa ja sen värejä. ei täällä ole kaamosta,
sitä on lumettomissa, mustan märän valon vievissä
asvaltti kaupungeissa.

yön pimeys vaihtuu täällä siniseen hetkeen,
hiljalleen hämärä taittuu hetken kirkkauteen,
hiipuu sitten hiljaa tummuuteen
ja joka hetkessä on niin monia sävyjä.
en vielä ehtinyt niitä kuvaamaan,
ihmettelen vain akkunan takaa.

viikko on mennyt katsellessa ja kuullostellessa.
koti alkaa kuoriutua muuttokaaoksen alta,
mieheke oli tehnyt hyvää pohjatyötä järjestelyissä,
pääsin itseasiassa aika helpolla,
vaikka ei tämä koti vielä valmista ole,
pitäisi oppia sietämään keskeneräisyyttä paremmin..
kodin lisäksi olen ihmetellyt lähitienoita,
katuja, kauppoja, ihmisiä,
kuullut tuttua murretta ympäriinsä.
ajan kanssa sinuiksi tähän kaupunkiin.

viikonloppu täynnä vilskettä,
mennään miehen sukulaisiin,
viedään joulutervehdyksiä,
kahvitellaan ja jutellaan,
rapsutellaan koiria ja kissoja,
sunnuntaina rauhoittumaan
joulukonsertin äärelle.

hyvää viikonloppua!